EPIDERMIS – MAAN HAURAS IHO
Epidermis – Maan hauras iho on nykytanssiteos, jonka keskiössä on maapallon tila ja tulevaisuus. Runollinen teos rinnastaa elävien olentojen ihon ja maan ihon intiiminä ja yhteisesti jaettuna, ja johdattaa yleisön sellaisen äärelle, mikä ollaan ehkä menettämässä.
Teos tutkii kuinka päästä ihon alle, pintaa syvemmälle, toisen nahkoihin ja tuoda tilaan jotain, mikä on intensiivistä ja kokemuksellista sekä samaan aikaan henkilökohtaista ja yleistä. Yhteisesti jaettu tila, jossa hauraan elävän olennon iho ja käsittämättömän laajan maan iho metaforisesti kohtaavat, synnyttää kuvitteellisen paikan, joka on jaettu neljään osaan:
Kehojen ja kiertokulkujen paikka.
Toistumisen ja tuhon paikka.
Ajattelun ja määritelmien paikka.
Tulemisen ja lähtemisen paikka.
Esitykset:
Pe 28.10.2022 klo 19.00 (ensi-ilta)
Su 30.10. klo 17.00
Ti 1.11. klo 19.00
Ke 2.11. klo 19.00
La 5.11. klo 17.00
Su 6.11. klo 17.00
Paikka: Pannuhalli, Tanssin talo, Kaapeliaukio 3, 00180 Helsinki
Kieli: englanti
Ikäsuositus: 7+
Työryhmä:
Käsikirjoitus, ohjaus, koreografia, tila ja puvut: Sanna Kekäläinen
Esiintyjät ja yhteistyö: Annette Arlander, Sanna Kekäläinen, Leila Kourkia, Janne Marja-aho, Lara Müller, Seela Sella, Eero Vesterinen
Teksti: Kari Hukkila
Äänisuunnittelu: Jaakko Kulomaa
Valosuunnittelu: Lauri Sirén
Valokuvat: Pietari Purovaara
***
MAAN HAURAS IHO − teoksen elämä syntyy tuomalla yhteen kaksi eri asiaa: hyvin intiimin, yksityisen ja hauraan elävän olennon ihon tai nahan ja toisaalta hyvin avoimen, käsittämättömän laajan ja yhteisesti jaetun maan ihon, maan pintakerrokset.
Vaikka aihe nousee suoraan ilmastomuutoksesta, massasukupuutosta ja lajikadosta, ei tuntunut mielekkäältä esittää rinnastus informatiivisella tavalla, vaan pikemmin tehdä se runollisesti ja kokemuksellisesti.
Ensimmäinen askel hahmottaa teoksen metaforaa oli ymmärtää se tilana, jossa esiintyjät ja yleisö eli kanssakokijat kohtaavat toisensa, jossa hyvin intiimi ja toisaalta yhteisesti jaettu kohtaavat hyvin intensiivisellä tavalla.
Yhteinen jaettu tila, jossa yksityinen iho ja maan iho metaforisesti kohtaavat, synnyttää kuvitteellisen paikan, jonka jaoin neljään osaan. Osat ovat:
Kehojen ja kiertokulkujen paikka.
Toistumisen ja tuhon paikka.
Ajattelun ja määritelmien paikka.
Tulemisen ja lähtemisen paikka.
– Sanna Kekäläinen
***
VIDEOKOOSTE EPIDERMIS – MAAN HAURAS IHO (2022)
VIDEOTRAILER
Video: Christopher L. Thomas
PRESSIKUVAT
Kuvat: Pietari Purovaara
TEOSTEKSTI
TEOSARVIOT
“Puhutaan ajan kulusta ja sen jättämistä jäljistä kasvojen ohueen pintaan, mutta samalla tilaan rakentuva ajatusketju vie fokuksen hengenahdistuksessa kärvistelevän maapallon pintakerroksiin; koskettamaan, hypistelemään ja puristelemaan yhä haurastuvan maan ihoa. Olemmeko jo menettäneet sen kaiken?
Voiko taiteella vaikuttaa maapallon tulevaisuuteen? Ihmisellä on taipumus reagoida eriarvoisuuteen, sotaan, siirtolaiskysymyksiin tai ilmastokriisiin vasta, kun teema tulee tarpeeksi lähelle.
Epidermis pyrkii tuomaan kaikkein intiimeimmän, oman, yksityisen kehon ja käsittämättömän laajan, yhteisesti koetun maapallon jakamaan historian, nykyisyyden, yhteisen tulevaisuuden.”
– Emma Vainio, Helsingin Sanomat 29.10.2022
“Ihon kautta teoksen keskiöön nousee kosketus. Esiintyjät koskettavat ja tutkivat toistensa paljasta ihoa monin tavoin, sekä lempeästi että kovakouraisemmin.
Koko esitys on oikeastaan kuin surrealistisen runollinen tutkimusmatka omaan ja toisen ihmisen ihoon, koskettamiseen ja läheisyyteen.
Esityksen dramaturgia on loistava. ”
– Annikki Alku, Demokraatti 31.10.2022